Mitä jokaisen rikoksesta epäillyn tulisi tietää itsekriminointisuojasta?

“You have the right to remain silent. Anything you say can and will be used against you in a court of law.”

Jokainen meistä amerikkalaisia sarjoja ja elokuvia seuranneista on varmasti kuullut ylläolevan lauseen useasti. Mutta oletko koskaan miettinyt sen sisältöä tarkemmin? Kyse on Suomenkin rikosoikeudessa vallitsevasta myötävaikuttamattomuusperiaatteesta, eli itsekriminointisuojasta. Tämä periaate juontaa juurensa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja on myös Suomessa turvattu perustuslain tasolla, jossa sen katsotaan sisältyvän oikeusturvaa koskevaan 21 §:n.

Lyhyesti itsekriminointisuojalla tarkoitetaan sitä, ettei oman syyllisyytensä selvittämiseen tarvitse myötävaikuttaa, eikä itseään vastaan tarvitse todistaa. Kun olet epältynä tai syytteessä rikoksesta, sinulla on oikeus olla sanomatta yhtään mitään, eikä sinun tarvitse vastata mihinkään kysymyksiin. Sinulla ei ole totuusvelvollisuutta esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Sinua ei myöskään voida painostaa eikä pakottaa edistämään oman syyllisyytesi selvittämistä, eikä rangaista siitä, että valitset olla hiljaa tai puhua totuudenvastaisesti.  Myös silloin, kun sinua kuullaan todistajana, sinulla on oikeus olla todistamatta itseäsi ja eräitä läheisiäsi (kuten perheenjäsenet, avo- ja aviopuoliso) vastaan. Periaatteella on keskeinen merkitys jo rikoksen tutkintavaiheessa eli esitutkinnassa, jonka yhteydessä annetut lausunnot kirjataan ja joihin mahdollisessa oikeudenkäynnissä myöhemmin vedotaan. Kuten yllämainitussa lauseessakin todetaan, ”kaikkea mitä sanot, voidaan käyttää sinua vastaan oikeudenkäynnissä.”

Itsekriminointisuoja ei kuitenkaan, vastoin toisinaan esiintyvää virheellistä käsitystä, tarkoita sitä, etteikö henkilö olisi velvollinen sietämään poliisin suorittamia pakkokeinoja, kuten kotietsintää, takavarikkoa puhalluskoetta sekä veri- ja virtsanäytteen ottamista. Poliisilla on lain mukaan oikeus ryhtyä näihin pakkokeinoihin myös vastoin henkilön tahtoa. Näin ollen esimerkiksi puhallutuskokeesta ei voi kieltäytyä itsekriminointisuojaan vedoten. Mikäli henkilö kuitenkin tekee näin, poliisi voi ottaa häneltä verinäytteen pakkokeinoin. Poliisi voi myös määrätä puhallutuskokeesta kieltäytyvälle esimerkiksi sakkoa. Joissain tilanteissa henkilö voidaan myös tuomita niskoittelusta poliisia vastaan.

Sen sijaan esimerkiksi kolarointitapauksessa itsekriminointisuoja voi tulla kyseeseen, kuten Korkein oikeus on paljon julkisuutta saaneessa päätöksessään 2014:67 linjannut. Tapauksessa autoilija oli pysäköimässä autoaan ja kolhaisi samalla viereistä autoa. Hän poistui paikalta ja jätti ilmoittamatta tapahtuneesta vahinkoa kärsineelle tai poliisille. KKO katsoi ratkaisussaan, ettei hänen tarvinnut ilmoittaa tapahtuneesta vaurioituneen auton omistajalle, sillä hän olisi tämän ilmoitusvelvollisuuden täyttämällä saattanut itsensä syytteen vaaraan tieliikennerikkomuksesta, jonka tunnusmerkistön tässä tapauksessa täytti siis jo toisen auton kolhiminen.

Periaate itsekriminointisuojasta ei kuitenkaan ole ehdoton. Tietyissä tilanteissa se saattaa kaventua tai väistyä, kuten esimerkiksi silloin, kun rikosta koskevien tietojen antaminen on välttämätöntä hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Edellä mainitussa tapauksessa mistään tällaisesta ei ollut kyse, koska autoilijan menettelystä aiheutui ainoastaan vähäinen omaisuusvahinko. Kokonaan oma kysymyksensä on myös aiheeseen liittyvä moraalinen puoli. Voidaanko ”kolaripaikalta karkaamista” pitää moraalisesti hyväksyttävänä menettelynä ja mitä siitä sitten seuraisi, jos tällainen vastuun pakoilu itsekriminointisuojan nimissä yleistyisi, muuttuen yleisesti vallitsevaksi käyttäytymisnormiksi? KKO ei ratkaisussaan ota kantaa asian moraaliseen puoleen, emmekä mekään lakimiehinä lähde kenenkään menettelyä moralisoimaan. Tämän artikkelin tarkoitus on ainoastaan kertoa itsekriminointisuojan keskeisestä sisällöstä ja siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Amerikkalaisissa sarjoissa ja elokuvissa kuulusteluihin vietävät epäillyt vaativat usein ensi töikseen asianajajaa paikalle ja kieltäytyvät vastaamasta kysymyksiin, ennen kuin ovat keskustelleet avustajansa kanssa. Tämä onkin usein viisasta ja näin vältytään parhaiten siltä, että epäilty tulee vahingossa sanoneeksi tai tehneeksi esitutkinnassa jotakin, mitä sitten käytetään häntä vastaan myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Näin on myös Suomessa. Esitutkintavaihe on erittäin keskeinen vaihe rikosprosessia, eikä esitutkinnassa puolihuolimattomasti annettuja vastauksia sitten myöhemmin oikeudessa enää voi lähteä korjailemaan tai perumaan. Tai ainakin tämä on hyvin hankalaa ja sisältää joka tapauksessa riskin siitä, että henkilön kertomuksen luotettavuus ja uskottavuus kyseenalaistetaan vahvasti ”tarinoiden muuntelun” seurauksena. Kannattaa siis jo esitutkintavaiheessa olla tarkkana siitä, mitä kertoo ja miettiä tarkoin, kannattaako aina välttämättä kertoa yhtään mitään.

Avustajan ottaminen mukaan poliisikuulusteluihin on jokaisen rikoksesta epäillyn oikeus ja tuota oikeuttaan kannattaa ehdottomasti käyttää. Avustajan läsnäolo kuulusteluissa varmistaa sen, että kuulustelut sujuvat asianmukaisesti, sekä vältetään esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa epäilty kokee tulevansa painostetuksi kertomaan tiettyjä asioita tai puhumaan tietyllä tavalla. Epäiltynä voit myös missä tahansa vaiheessa kuulusteluja kysyä neuvoa avustajaltasi, mikäli olet epävarma jostakin. Erityisesti silloin, kun epäiltynä on ulkomaalainen, jonka kuulustelut toteutetaan tulkin välityksellä, on avustajan läsnäolo tärkeää, jotta epäilty varmasti ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa, sekä sen mistä asiassa on kyse. Tulkin tehtävänä ei ole selvittää epäillylle Suomen oikeusjärjestelmän perusteita tai lakipykälien sisältöä. Tämän vuoksi ulkomaalaista rikoksesta epäiltäessä on syytä pyytää paikalle aina myös avustaja.

Toimistomme lakimiehillä on monipuolinen kokemus epäiltyjen avustamisesta jo esitutkintavaiheessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa olet yhteydessä meihin, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa esitutkintaan (esimerkiksi lisätutkintapyyntöjen avulla), yhdessä kartoittaa tilanteesi ja suunnitella mahdollisesti tulevaa oikeudenkäyntiä varten tehokas ja uskottava puolustus.