Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa liittyy valvottuihin ja tuettuihin tapaamisiin. Moni vanhempi käyttää termejä synonyymeinä, vaikka kyse on kahdesta erilaisesta tapaamismuodosta, joilla on erilainen tarkoitus vaikkakin ne yleensä tapahtuvat samassa tapaamispaikassa.
Työssäni Lakiasiaintoimisto Arles Oy:ssä kohtaan säännöllisesti tilanteita, joissa toinen vanhempi vaatii valvottuja tapaamisia, vaikka niiden edellytykset eivät täyty. Toisaalta näen myös tapauksia, joissa valvottuja tapaamisia vastustetaan voimakkaasti, vaikka ne voisivat olla turvallinen ja toimiva välivaihe lapsen ja vanhemman välisen suhteen palauttamisessa ja tukemisessa.
Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä valvotut ja tuetut tapaamiset tarkoittavat, milloin niitä voidaan määrätä ja mitä vaihtoehtoja on silloin, kun tapaamisia ei järjestetä lainkaan.
Lähtökohtana on lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan. Suomen lainsäädännössä lähtökohtana on, että lapsella on oikeus ylläpitää läheistä ja turvallista suhdetta molempiin vanhempiinsa. Tämä ei ole vanhemman oikeus, vaan ennen kaikkea lapsen oikeus.
Jos tapaamisiin liittyy huolia, tuomioistuin arvioi aina, voidaanko ne toteuttaa turvallisesti esimerkiksi erityisjärjestelyin. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaa lapsen edun mahdollisimman hyvin.
Mitä ovat tuetut tapaamiset?
Tuettu tapaaminen on tapaaminen, jossa ammattilainen auttaa tapaamisen käynnistymisessä ja seuraa tilannetta yleisellä tasolla, mutta ei ole koko ajan fyysisesti mukana lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa.
Tyypillisesti työntekijä ottaa perheen vastaan, auttaa tapaamisen alkuun ja on tarvittaessa käytettävissä koko tapaamisen ajan.
Tuetut tapaamiset voivat olla perusteltuja esimerkiksi silloin, kun:
- lapsi ja vanhempi eivät ole tavanneet pitkään aikaan
- vanhempien välinen yhteistyö on erittäin vaikeaa
- lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön suhteen rakentamiseen
- tapaamisten käytännön järjestäminen aiheuttaa jatkuvia ristiriitoja.
Tuettu tapaaminen ei tarkoita sitä, että vanhempi olisi vaarallinen. Useimmiten kyse on siitä, että tapaamisten onnistumista halutaan tukea.
Mitä ovat valvotut tapaamiset?
Valvottu tapaaminen on huomattavasti voimakkaampi toimenpide. Siinä työntekijä on koko tapaamisen ajan läsnä ja seuraa aktiivisesti lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa lapsen turvallisuus.
Valvottuja tapaamisia voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun on perusteltu huoli:
- väkivallasta
- vakavasta päihdeongelmasta
- lapsen turvallisuuden vaarantumisesta
- vakavasta mielenterveysongelmasta, joka vaikuttaa vanhemmuuteen
- aiemmasta lapsen kaltoinkohtelusta
- lapsikaappausriskistä tai muusta merkittävästä turvallisuusriskistä
- suhde vanhempaan on katkennut ja tarvitsee tukea uudelleen käynnistyäkseen.
Valvottuja tapaamisia ei tule määrätä pelkästään siksi, että vanhemmat riitelevät keskenään. Pelkkä huono yhteistyö tai luottamuspula ei yleensä yksin riitä perusteeksi.
Mitä tarkoittaa valvottu vaihto?
Kolmas usein unohtuva vaihtoehto on valvottu vaihto.
Tällöin itse tapaaminen tapahtuu normaalisti ilman valvontaa, mutta lapsen luovutus vanhemmalta toiselle tapahtuu ammattilaisen läsnä ollessa.
Valvottua vaihtoa käytetään erityisesti silloin, kun:
- vanhempien väliset konfliktit ovat erittäin voimakkaita
- vaihtotilanteissa on esiintynyt uhkaavaa käyttäytymistä
- lapsi kuormittuu vanhempien riidoista vaihtojen yhteydessä.
Usein ongelmana ei ole itse tapaaminen vaan juuri vanhempien kohtaaminen.
Milloin tapaamisia ei järjestetä lainkaan?
Tämä on kaikkein poikkeuksellisin vaihtoehto.
Lähtökohtaisesti suomalainen järjestelmä pyrkii löytämään keinon ylläpitää lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
Joskus kuitenkin lapsen turvallisuus tai hyvinvointi edellyttää, ettei tapaamisia järjestetä ainakaan toistaiseksi.
Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun:
- lapseen on kohdistunut vakavaa väkivaltaa
- epäillään seksuaalirikosta
- vanhempi on toistuvasti vaarantanut lapsen turvallisuuden
- vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta vakavan päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi
- lapsen todella voimakas vastustus tapaamisia kohtaan
- lapsen voimakas psyykkinen oireilu
- lapsen turvallisuutta ei voida turvata edes valvotuilla tapaamisilla.
Kyse on kuitenkin aina poikkeuksellisesta ratkaisusta, joka perustuu tapauskohtaiseen arvioon.
Ovatko valvotut tapaamiset pysyviä?
Eivät yleensä.
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että valvottu tapaaminen olisi lopullinen ratkaisu. Todellisuudessa niiden tarkoitus on usein toimia väliaikaisena järjestelynä, sama pätee tuettuihin tapaamisiin ja valvottuihin vaihtoihin.
Jos valvotut tapaamiset sujuvat hyvin, vanhempi sitoutuu sovittuihin järjestelyihin ja turvallisuuteen liittyvät huolet poistuvat, voidaan myöhemmin arvioida siirtymistä tuettuihin tai kokonaan tavallisiin tapaamisiin.
Monessa tapauksessa juuri näin tapahtuukin.
Kannattaako valvottuihin tapaamisiin joskus suostua?
Tämä on kysymys, jonka saan asiakkaideni kanssa usein. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että toinen vanhempi vaatii, ettei tapaamisia järjestetä lainkaan, mutta ilmoittaa olevansa valmis hyväksymään valvotut tapaamiset vaihtoehtona. Yhtä oikeaa vastausta ei ole.
Ratkaisu riippuu aina asian kokonaisuudesta, käytettävissä olevasta näytöstä ja siitä, mikä on lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaista. Käytännössä voi kuitenkin olla tilanteita, joissa valvottuihin tapaamisiin suostuminen on järkevä väliaikainen ratkaisu. Ensinnäkin se mahdollistaa lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen tilanteessa, jossa vaihtoehtona voisi olla pitkä täydellinen yhteyden katkeaminen.
Toiseksi onnistuneet valvotut tapaamiset voivat osoittaa käytännössä, että vanhempi toimii tapaamisissa asianmukaisesti, sitoutuu sovittuihin pelisääntöihin ja kykenee huolehtimaan lapsesta turvallisesti. Tämä voi muodostaa myöhemmin merkityksellistä näyttöä arvioitaessa, onko valvonnalle edelleen perusteita.
Kolmanneksi tuomioistuimet tarkastelevat usein myös vanhempien yhteistyöhalukkuutta ja kykyä etsiä lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Jos vanhempi on valmis hyväksymään väliaikaisen järjestelyn lapsen turvallisuuden varmistamiseksi, se voi joissakin tilanteissa osoittaa rakentavaa suhtautumista asian ratkaisemiseen.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei valvottuihin tapaamisiin suostuminen tarkoita automaattisesti sen myöntämistä, että valvonnalle olisi ollut oikeudelliset perusteet. Osapuolet voivat nimenomaisesti todeta, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu asian rauhoittamiseksi ja lapsen edun turvaamiseksi, eikä kannanotto siihen, ovatko väitetyt riskit olemassa.
Toisaalta on myös tilanteita, joissa valvottuihin tapaamisiin ei ole syytä suostua. Jos niiden määräämiselle ei ole mitään objektiivisia perusteita ja järjestely voisi pitkällä aikavälillä antaa virheellisen kuvan vanhemman tilanteesta, asia kannattaa arvioida huolellisesti yhdessä omaa asiaa hoitavan lakimiehen kanssa.
Valvotut ja tuetut tapaamiset eivät ole rangaistus vanhemmalle eivätkä palkinto toiselle vanhemmalle. Ne ovat oikeudellisia välineitä, joiden tarkoituksena on turvata lapsen etu ja mahdollistaa lapsen ja vanhemman välinen yhteys myös silloin, kun perheen tilanteeseen liittyy erityisiä haasteita.
Useimmissa tapauksissa tavoitteena ei ole pysyvä valvonta, vaan se, että olosuhteiden parantuessa voidaan siirtyä asteittain tavallisiin tapaamisiin. Jokainen tapaus on kuitenkin arvioitava yksilöllisesti lapsen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kokonaisedun näkökulmasta.
Kirjoittaja: OTM Heidi Arles, Lakiasiaintoimisto Arles Oy
⸻
Kirjoittajasta
OTM Heidi Arles on Lakiasiaintoimisto Arles Oy:n perustaja. Hän on avustanut vanhempia jo yli 15 vuoden ajan vaativissa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja rikosasioita koskevissa oikeudenkäynneissä. Lisäksi hän toimii ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina, mikä tuo oikeudellisen osaamisen rinnalle ymmärrystä myös perhekonfliktien psykologisista ilmiöistä. Tämä yhdistelmä auttaa arvioimaan tapaamisjärjestelyjä aina lapsen edun näkökulmasta.